Osakepääoma ja pähkinäpuiset huonekalut

Patenttitoimisto perustetaan vuonna 1928 nimellä Borenius & Co. Alusta lähtien sen ytimessä ovat asiantuntemus ja kansainvälisyys. Yhtiön perustaja Robert Borenius opiskelee insinööritieteitä Bingenissä ja perustaa saksalaisten liiketuttaviensa pyynnöstä Suomeen patenttitoimiston.

Perustamissopimus allekirjoitetaan Boreniuksen perheen ja perhetuttujen voimin, ja paperille kirjataan 35 000 markan osakepääoma ja yhtiön pähkinäpuiset huonekalut. Omaisuus luetellaan verhoja ja mattoja myöten.

Robert Borenius on oman aikansa bocolainen: innovatiivinen, aikaansaava ja hyvin verkostoitunut henkilö, joka haluaa viedä kehitystä eteenpäin. Hän on mukana perustamassa alan tärkeintä kotimaista järjestöä, Suomen Patenttiasiamiesyhdistystä, joka saa alkunsa samana vuonna. Myös viestinnän tulevaisuus innostaa, niinpä hän kuuluukin Yleisradion perustajiin.

Hernekeittoa ja punssia patenttiasiamiehille

Parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana Bocon liiketoiminta on pienimuotoista, lähinnä ulkomaisten asiakkaiden patenttihakemusten suomentamista. Kotimaisia asiakkaita patenttitoimistoon ei oteta. Suomessa on jo olemassa Patenttivirasto ja lainsäädäntö, mutta alan yleinen merkitys on vähäinen.

Patenttitoimistoa pyöritetään kotikonttorista käsin. Patenttiasiamiesyhdistyksen kuukausikokoukset pidetään aina torstaisin, sillä kokouksen jälkeen rouva Märta Borenius tarjoaa kaikille hernekeittoa ja punssia. Ihmisläheisyys ja monipuolinen osaaminen kuuluvat tänäkin päivänä patenttitoimiston arvomaailmaan.

Tekniikan ykköskieli on saksa

Saksa kuuluu yhä tekniikan ja insinööritieteiden johtaviin maihin, ja patenttitoimistolla on paljon saksalaisia asiakkaita. Toisen maailmansodan jälkeen Boco saa asiakkaikseen kaikki itäsaksalaiset valtionyhtiöt – Volkseigener Betrieb – joita on yli 300.

Liiketoiminta laajenee hiljalleen hakemusten suomentamisesta vuosimaksujen hoitamiseen, patenttilain neuvontaan ja patenttiviraston välipäätöksiin vastaamiseen.

Kielitaidon ja kääntämisen merkitys patenttialalla on tärkeä. Bocolaiset osaavat tänäkin päivänä ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, italiaa ja espanjaa.

Aktiivinen suhdetoiminta tuo uusia asiakkaita

Patenttitoimiston liiketoiminta modernisoituu vähitellen. Ensimmäinen tietokone tulee toimistoon vuonna 1981, ja tulevina vuosina kopiokoneet syrjäyttävät viimein kalkkeeripaperin.

Pia Hjeltin aviomies Silvio Hjelt tulee 1980-luvun alussa mukaan toimintaan ja hankkii liiketuttaviensa kautta patenttitoimistolle uusia asiakkaita. Ulkomaisten patentointitoimeksiantojen rinnalle toimisto ottaa ensimmäiset suomalaiset asiakkaansa, ja toiminta laajenee kotimaisten patenttihakemusten laadintaan. Asiakkaiden tarpeiden kuuntelu ja hyvä palveluasenne ovat tärkeitä tänäkin päivänä. Niinpä Bocolla on yhä 1980-luvulla alkaneita asiakassuhteita.

Patenttilainsäädäntö kansainvälistyy, ja Suomen patenttilakia muokataan eurooppalaisen mallin mukaiseksi. Pia Hjelt osallistuu tiiviisti lainsäädännön kehitystyöhön lukuisissa ministeriöiden työryhmissä. Bocolaiset toimivat aktiivisesti myös alan järjestöissä ja luennoivat tilaisuuksissa. Yhteistyössä asianajotoimistojen kanssa hoidetaan menestyksekkäästi patenttioikeudenkäyntejä, ja toimiston vaikutusvalta kasvaa.

1990-luvulla bocolaiset alkavat käydä säännöllisesti alan kansainvälisissä kongresseissa, joista löytyy merkittäviä kontakteja ja asiakassuhteita. Kansainvälinen järjestötoiminta jatkuu vilkkaana tulevinakin vuosikymmeninä. Vuosituhannen vaihteessa patenttitoimisto rekrytoi paljon uusia patentti- ja tavaramerkkiasiamiehiä.