Työhyvinvointi – kun kaikki on jo ok, niin mitä vielä voidaan tehdä?

Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja sen jatkuva parantaminen on äärimmäisen tärkeää yritysten menestyksen kannalta. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy antamaan itsestään enemmän yrityksen toimintaan ja näin tuottamaan asiakkaille enemmän lisäarvoa. Kun asiakaskokemus paranee, niin myös yrityksellä menee paremmin ja voimme panostaa lisää työntekijöiden hyvin vointiin. Positiivinen kierre on saatu aikaiseksi. Kuulostaa helpolta, mutta miten se tehdään?

Työhyvinvoinnin tärkeimpänä tekijänä on vahva yrityskulttuuri, joka tukee yksilön menestyksen mahdollisuuksia omassa tehtävässään. Johtaminen, yrityksen arvot, organisaatiorakenne, viestintä, käytössä olevat työkalut ja järjestelmät, palkitseminen, jne. ovat kaikki ensiarvoisen tärkeässä roolissa, kun puhutaan hyvinvoinnista. Ennen kuin perusta on kunnossa, ei kannata satsata erikoisuuksiin, koska tuotos/panos -suhde on huomattavasti suurempi näissä perusasioissa.

Sitten kun kaikki perusasiat on saatu kuntoon, voidaan työhyvinvoinnin jatkuvaa parantamista tukea pienemmillä, mutta merkityksellisillä teoilla. Silloin, kun oikeasti välitetään omasta henkilökunnasta, ei tavoitteena ole parantaa vain työoloja vaan katsotaan ihmistä kokonaisuutena ja mietitään, miten työnantaja voi olla tukemassa yksilön henkilökohtaista hyvinvointia.

Meillä on käytössä sekä virike-etu, jota voi käyttää liikuntaan ja kulttuuriin, että hyvinvointietu, jota voi käyttää mm. hierontaan. Näiden etujen lisäksi pyrimme monin tavoin kannustamaan ihmisiä liikkumaan ja muutoinkin pitämään itsestään huolta. Usein riittää, että pidämme hyvinvointiin liittyviä asioita jatkuvasti esillä. Tällöin hetkellisesti tehdyt hyvät elintapavalinnat eivät pääse unohtumaan, kuten kuuluisille uudenvuodenlupauksille on tapana käydä.

Pieni esimerkki hyvinvoinnin lisäämiseen on toimistollamme oleva lepohuone, jossa voi päivän aikana pitää vaikka 15min mindfulness-tauon. Tiede on osoittanut, että aivotyön tehostamiseen liittyy olennaisilta osin tauottaminen. Erityisen tärkeitä olisivat sellaiset tauot, joissa aivot joko lepäävät tai niille annetaan jokin hyvin toisenlainen kohde mietittäväksi (meditaatio tai mindfulness). Taukoa voidaan käyttää myös nk. ”white space” -tilan saamiseen päivään eli tavoitella tilaa, jossa aivoille annetaan tilaa mm. miettiä, onko tekemisessäni mitään järkeä. Kun töissä on liikaa kiirettä, niin usein ei jää aikaa pohtia, että tekeekö ylipäätään oikeita asioita. Tällaisilla white space -”tauoilla” voi olla huomattava vaikutus stressin vähentämiseen, kun töiden merkitys selkeytyy ja pystyy keskittymään merkityksellisimpiin tehtäviin.

Kuva: VSRao / Pixabay

Olemme Bocolla tehneet Työterveyslaitoksen kanssa myös kognitiiviseen ergonomiaan liittyvän tutkimuksen ja pyrkineet huomioimaan saatuja tuloksia haastavassa asiantuntijatyössämme, jossa kognitiivinen rasitus on äärimmillään. Aivotyötä tekeville kognitiivinen ergonomia on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen ergonomia. Aivotyössä tulee pyrkiä vähentämään ylimääräisiä aivoja stimuloivia tekijöitä, jotta ne voivat keskittyä työn alla olevaan tehtävään. Lisäksi tarvitaan keinoja nollata aivot tehtävien välillä eli tauottaa toimintaa. Tämän lisäksi aivoja tulee huoltaa ravinnolla, liikunnalla ja unella. Näitä asioita pyrimme pitämään esillä, jotta niiden tärkeys ei pääse unohtumaan.

Työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat siis jo meillä varsin hyvällä tasolla, mutta tavoitteenamme työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen. Olen hieman yli vuoden ajan perehtynyt syvällisemmin unitutkimukseen ja viime vuoden lopulla hankin itselleni suomalaisen Oura-älysormuksen, jonka avulla voi seurata omaa nukkumistaan. Kesän ja syksyn aikana luin Matthew Walkerin kirjan ”Miksi nukumme” ja Henri Tuomilehdon kirjan ”Nukkumalla menestykseen”. Kirjat luettuani olin vakuuttunut, että meidän tulee myös työnantajana auttaa ihmisiä nukkumaan ja tärkein tehtävä on tiedon jakaminen – Uni on elintärkeää!

Työnantajan roolissa emme voi käskeä ketään nukkumaan, emmekä voi edes varsinaisesti auttaa nukkumisessa. Työnantajan roolissa tehtäväksemme jää varmistaa, että kaikki ovat tietoisia unen tärkeydestä. Tämän jälkeen riittävästä unesta huolehtiminen jää kuitenkin henkilöiden oman toiminnan ja tahdon varaan. Asiaa pohdittuamme totesimme, että ehkä työntekijää ei tarvitsekaan jättää täysin yksin tämän asian kanssa. Voimme työnantaja nimittäin mahdollistaa säännöllisen lisäinformaation saamisen unesta sekä tavan muistuttaa siitä säännöllisesti.

Unen mittaamiseen on tullut useita teknisiä laitteita, joiden avulla voidaan mitata unen määrää ja jollain tasolla myös unen laatua. Itselläni on ollut niin hyvät kokemukset sormuksen antamasta päivittäisestä muistutuksesta unen tärkeydestä, että päätimme hankkia koko henkilökunnalle unta mittaavan laitteen. Oletimme, että Oura-sormus ei välttämättä ole kaikkien mieleen, joten tarjosimme kaikille toiseksi vaihtoehdoksi Suunto 5 älykellon, joka on myös varustettu unimittarilla. Jokainen bocolainen pääsi siis itse valitsemaan, haluaako seurata untaan älysormuksen vai älykellon avulla.

Tällä työhyvinvointia edistävällä investoinnilla uskomme olevan kauaskantoiset hyödyt – toivottavasti jopa paljon pidemmälle kuin vain Bocolla vietetyn työuran ajan. Nukkumalla paremmin voi nimittäin saada lisävuosia elämään. On hyvä muistaa, että jo puolen tunnin lisäyksellä päivittäiseen unimäärään voi olla huomattavasti merkittävämpi vaikutus hyvinvointiin kuin minkään muun toiminnan lisäämisellä puolella tunnilla päivässä. Jos siis haluat voida hyvin – nuku enemmän; ja jos haluat, että yrityksesi voi paremmin, niin auta henkilöstöäsi toteuttamaan tämä tavoite. Toivotan kaikille teille oikein makoisia unia!

Otsikon kuva: Gerd Altmann / Pixabay

Muistilista

  • Palvelut

    • Henkilöt