We know how to protect know-how™ We know how to protect know-how™

Salassapito aineettoman pääoman suojamuotona

Yrityksillä on yleensä suuri intressi suojata oma erityisosaamisensa. Liikesalaisuuden kohteena on usein aineeton pääoma, joka voisi myös olla suojattavissa salassapidon sijaan esimerkiksi patentilla tai hyödyllisyysmallilla. Valintapäätös sopivasta aineettoman pääoman suojamuodosta on tärkeä, sillä valinta esimerkiksi salassapidon ja patentin tai hyödyllisyysmallin välillä on usein peruuttamaton.

Patentti ja hyödyllisyysmalli tulevat hakumenettelyssä julkisiksi viimeistään 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättöpäivästä. Tällöin tekninen ratkaisu tulee yleiseen tietoon eikä ole enää pidettävissä salassa.  Toisaalta keksinnön suojaamisessa liikesalaisuutena on riskinä, että yrityksen kilpailija keksii saman teknisen ratkaisun ja patentoi sen.

Aineettoman pääoman suojauksen valinta on suositeltavaa jättää aina asiantuntijalle, joka pystyy sopivan suojauksen valinnassa huomioimaan yrityksen tarpeet ja muut olosuhteet.

Salassapidon perusteita

Salassapito patentoinnin tai hyödyllisyysmallin sijaan voi olla järkevä vaihtoehto hyvin erilaisissa tilanteissa. Salassapito aineettoman pääoman suojamuotona on ilmeinen erityisesti silloin, kun salassa pidettävä keksintö tai laiteparannus ei ole patentoitavissa eikä siihen ole mahdollista saada hyödyllisyysmallia. Tällöin taloudellisesti arvokas keksintö salataan.

Lisäksi mikäli patentin myöntämisedellytykset ovat erityisen epävarmat, saatetaan päätyä salassapitoon patentoinnin sijaan. Tällaisissa tapauksissa on kuitenkin hyvä ensin huolellisesti tutkia patentoitavuuden edellytykset tilaamalla asiantuntijalta uutuustutkimus.

Joskus salassapito valitaan patentoinnin sijaan siksi, että keksinnön tai laiteparannuksen arvo on vähäinen suhteessa patentin hakemiseen ja ylläpitoon liittyviin kustannuksiin. Toisaalta yritys saattaa myös tietoisesti jättää merkittävää kilpailullista etua tuovan patentointikelpoisen keksinnön patentoimatta tai jättää hakematta hyödyllisyysmallia merkittävään laiteparannukseen. Ratkaisu voi perustua esimerkiksi siihen, että teknisen ratkaisun toteuttamistavan yksinkertaisuudesta johtuen kilpailijoiden olisi helppo hyväksikäyttää julkistettua ratkaisua eikä mahdollisesta oikeudenloukkauksesta olisi mahdollista saada helposti tietoa.

Patentin suoja-aika on lähtökohtaisesti rajattu 20 vuoteen hakemuksen tekemispäivästä, joten jotkut yritykset jättävät keksinnön patentoimatta tavoitellessaan ajallisesti rajoittamatonta suojaa. Kenties parhaimpana esimerkkinä patentoinnin sijaan liikesalaisuudella suojatusta keksinnöstä on yli vuosisadan ajan salassa pidetty Coca-Cola Companyn kolajuoman resepti.

Salassapito riskialtista

Salassapito patentoinnin sijaan on kannattavaa vain, mikäli yrityksellä on tosiasiallisesti hyvät edellytykset pitää keksintö salassa. Salassa pidettävä tieto tulee säilyttää vain hyvin rajatun henkilöpiirin tiedossa. Tällöin salassapidon käytännön toteuttaminen voi kustannusten ja yrityksen toimintatapojen muutosten ohella edellyttää myös konkreettisia fyysisiä rakennelmia tiedon suojaamiseksi.

Lisäksi salassapito edellyttää, että keksintö on luonteeltaan sellainen, ettei se jo itsessään paljastu mahdollisille kilpailijoille keksintöä kaupallisesti hyödynnettäessä tai ole muuten helposti jäljiteltävissä. Tällaisia vaikeasti jäljiteltävissä olevia keksintöjä saattavat tapauskohtaisesti olla esimerkiksi valmistusmenetelmiin kohdistuvat parannukset, joita ei pystytä selvittämään myytävästä lopputuotteesta.

Valmistusmenetelmien patentointi on kuitenkin usein suositeltavaa, koska suojasta saatava hyöty on suurempi kuin julkistamisesta mahdollisesti syntyvä haitta. Keksinnön salassapito ei rajoita vain yrityksen ulkopuolelle kulkeutuvaa informaatiota, vaan vaikuttaa myös yrityksen sisäiseen tiedonkulkuun. Näin ollen salassapidolla voi olla haitallisia vaikutuksia yrityksen jatkoinnovointiin, sillä yrityksen sisäinen tiedon rajoittaminen vaikeuttaa uusien keksintöjen ja parannusten syntymistä.

Päätös salassapidon ja patentoinnin välillä vaatii aina tapauskohtaista harkintaa.

Keksinnön julkaiseminen

Salassapidon ja patentin tai hyödyllisyysmallin sijaan yhtiö voi valita myös aivan erilaisen suojausstrategian. Mikäli yritys ei itse halua hakea patenttia tai hyödyllisyysmallia keksinnölle, mutta haluaa kuitenkin estää muita toimijoita hakemasta sille patenttia tai hyödyllisyysmallia, yritys voi julkaista keksinnön.

Keksinnön julkiseksi tuleminen on uutuuden este, eivätkä näin ollen myöskään kilpailijat voi hakea keksinnölle suojausta.

Boco IP Oy Ab

Itämerenkatu 5
00180 Helsinki

Puh: +358 9 686 6840
Fax: +358 9 686 68444
mail@bocoip.com

Liity postituslistalle

Boco IP:n postituslistalla saat ajantasaiset kuulumiset aineettomän pääoman viimeisimmistä käänteistä ensimmäisenä.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Muistilista

  • Palvelut

    • Henkilöt