Mitä yliopistotutkijan tulisi tietää immateriaalioikeuksista?

IPR-tietous (intellectual property rights, immateriaalioikeudet) lisääntyy jatkuvasti yritysmaailmassa – suuryritysten lisäksi pk-yritykset ja start-upit ovat yhä tietoisempia immateriaalioikeuksien merkityksestä ja hyödyistä liiketoiminnassa. Yritysten lisäksi yliopistoissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa on havahduttu immateriaalioikeuksien kasvavaan merkitykseen. Tutkimushankkeissa syntyy jatkuvasti uusia, suojattavia innovaatioita, jolloin immateriaalioikeuksien tuntemisesta on hyötyä. Entisenä yliopistotutkijana tiedän, kuinka vähän tietoa IPR-asioista tarjotaan tutkijoille, vaikka se heidän työnsä kannalta olisi merkityksellistä.

Haluan kantaa korteni kekoon ja avustaa tutkijakollegoita asiantuntemuksellani. Idea laajemmasta IPR-kurssista syntyi Helsingin yliopistossa pitämälläni patentointia koskevalla luennolla. Viime syksynä startannut IPR-kurssikokonaisuuteni A biomedical view on patenting onkin saanut mukavasti jalansijaa Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkijakouluissa, ja koulutus on tarkoitus saada osaksi kurssitarjontaa useimmissa yliopistoissa Suomessa.

Kurssilla pyritään tarjoamaan tutkijoille mahdollisimman moniulotteinen kuva IPR-asioista. Tämän vuoksi kurssilla käydään läpi useita erilaisia suojamuotoja, joskin suurin osa kurssista keskittyy patentointiin, joka on tutkijoiden kannalta relevantentein suoja. Luennoissa olen pyrkinyt avaamaan niin keksijän, patenttiviranomaisen kuin patenttiasiamiehenkin näkökulmia. Mielestäni kurssin suurin anti on se, että tutkijakoulutettava saa käytännön harjoitustehtävien kautta käsityksen siitä, millaista patenttien parissa on työskennellä.

Haluan tarjota tutkijakoululaisille eväitä keksintöjen suojaamisen aloittamiseen. Nämä kurssilla läpikäytävät viisi + kaksi asiaa jokaisen yliopistotutkijan olisi hyvä tietää IPR-asioista:

1. Löydä innovaatiosi

Tutkijan on hyvä ottaa huomioon, että juuri hänen tutkimustuloksissaan voi piillä patentoitava keksintö.

2. Valitse missä ja milloin suojaat

Tutkijan on hyvä osata arvioida, koska ja missä maissa keksinnön suojaus kannattaa toteuttaa.

3. Valitse oikea suojamuoto

Tutkijan on hyvä osata arvioida erilaisten suojamuotojen hyödyllisyyttä ja vertailla niiden kustannuksia.

4. Älä julkaise keksintöä liian aikaisin

Tutkijan on hyvä ymmärtää ennen patentointiprosessin käynnistymistä keksinnön salassapidon tärkeys. Tämä tarkoittaa mm., että artikkelia aiheesta ei voi julkaista ennen patenttihakemuksen jättämistä. Korostaisin tämän kohdan tärkeyttä, sillä valitettavasti tänäkin päivänä tässä tapahtuu vielä kompurointia. Mikäli keksintö tulee julkiseksi ennen hakemuksen jättämistä, menetetään uutuus ja sitä kautta mahdollisuus keksinnön patentointiin.

5. Hyödynnä patenttitietokannat

Tutkijan on hyvä tietää, mistä ja millaista patentteihin liittyvää tietoa voi etsiä.

6. Bonus: Huomioi biolääketieteen erikoispiirteet

Biolääketieteellisellä puolella tutkijan on hyvä tiedostaa, että biolääketieteellisten keksintöjen, kuten vaikkapa ihmisten hoitomenetelmien sekä diagnostiikkakeksintöjen, patentointiin liittyy tiettyjä erityispiirteitä. Tällaisia vaatimuksia löytyy toki muidenkin erityisalojen puolella, esimerkiksi tietoteknisten keksintöjen patentointikäytännöt vaihtelevat eri patenttijärjestelmissä.

7. Bonus: Minustako patenttiasiamies?

Tutkijan on hyvä tietää suurin piirtein, mitä patenttiasiamiehen koulutukseen ja työnkuvaan kuuluu. Moni tutkija ei ole ehkä tullut ajatelleeksi tätä uravaihtoehtona, joten siinä mielessä näen myös tämän näkökulman avaamisen tarpeelliseksi.

Lopuksi haluan vielä todeta, että IPR-kurssin suunnittelu ja toteuttaminen ylipistoille on ollut erittäin antoisaa ja olen oppinut itsekin paljon matkan varrella. Pyrin jatkuvasti kehittämään ja päivittämään kurssimateriaalia. Mikäli jokin asia liittyen IPR:iin jäi askarruttamaan tai kiinnostuit IPR-kurssista, niin otatahan minuun rohkeasti yhteyttä: kirsi.paukku@bocoip.com.