Hippunen kansallista innovaatiostrategiaa

Kun kansallisen innovaatiostrategian valmistelutyön ohjausryhmä luovutti 12.6.2008 esityksensä elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle, koko innovaatiokenttä oli innoissaan. Nyt tuosta strategian julkistamisesta on kulunut 10 vuotta – mikä on uudistunut?

Kansallisen innovaatiostrategia lupasi innovaatiokoulutusta, osaamiskeskittymiä, uusia rahoitusmalleja ja muita uudistuksia. Vihdoin oltiin saamassa selkeä strategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma Suomen innovaatiopolitiikan uudistamiseksi. Odotukset olivat suuret, mutta mikä oikeasti on muuttunut tänä aikana.

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei paljon mikään. Monien toivottujen uudistusten osalta olemme saaneet jäädä odottamaan, että jotain tapahtuisi. Askeleet kohti uudistusta ovat olleet hitaita, mutta jotain uudistuksia on saatu vietyä läpi. Vuoden alussa saimme kokea ison rakenteellisen muutoksen, kun Tekes muuttui innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiksi ja Finpro Oy Business Finland Oy:ksi. Työ ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan:

”Uusi Business Finland tehostaa yrityspalveluiden toimintaa. Jatkossa yritykset saavat yhdestä pisteestä kaikki palvelut liittyen kansainvälistymiseen, innovaatiorahoitukseen, kansainvälisiin investointeihin ja matkailuun. …

Uusi Business Finland tukee hallituksen tavoitteita selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityspalvelujärjestelmää, kansainvälistää innovaatiojärjestelmää, kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä sekä tukea maakunnallisia kasvupalveluita vahvalla valtakunnallisella yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevalla toimijalla.”

Erittäin kannatettavia ja hienoja tavoitteita. Toivon todella, että ainakin osa näistä toteutuu lähivuosina. Muutaman toimintakuukauden jälkeen on kuitenkin vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä tästä kokonaisuudistuksesta.

Hippunen kultaa – innovaatioseteli

Vaikka uudesta Business Finlandista ei vielä osaa paljoa sanoa, syksyllä 2016 käyttöön otetusta innovaatiosetelistä on jo melko runsaasti kokemuksia. Innovaatioseteliin liittyen löytyy vuoden 2008 kansallisen innovaatiostrategian toimenpidelistalta kohdasta 4.1.3 mielenkiintoinen ehdotus:

”4.1.3 Uudistetaan innovaatiotoimintaa tukeva neuvonta- ja palvelujärjestelmä piilevän innovaatiopotentiaalin aktiiviseksi herättäjäksi.…

Kannusteiden kohdentaminen asiantuntijapalvelujen loppukäyttäjille palvelujen tuottajien sijaan edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä. Julkinen tuki tulee kohdistaa pääosin palvelun käyttäjille, jotka hankkivat tarvitsemansa palvelut markkinaehtoisesti (tuki, palveluseteli, ym.).”

Tätähän innovaatioseteli juurikin on. Setelin kohderyhmänä ovat yritykset, jotka hakevat ensimmäistä kertaa innovaatiorahoitusta. Innovaatiosetelin arvo on 5 000 euroa, ja setelillä rahoitetaan uuden tuotteen tai palvelun kehittämistä kansainvälisille markkinoille – eli etsitään sitä piilevää innovaatiopotentiaalia. Setelin saaja voi ostaa innovaatiotoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita valitsemaltaan palveluntarjoajalta, jolla tulee olla sellaista erityisosaamista ja asiantuntemusta, jota setelin saajalla ei itsellään ole.

Piilevän innovaatiopotentiaalin aktiivinen herättäjä – sellaiseksi haluaisin itseänikin tituleerata. On mahtavaa olla nostamassa esiin tätä piilevää suomalaista innovaatiopotentiaalia ja olla mukana tukemassa suomalaisten pk-yritysten maailmanvalloitusta. Innovaatioseteli on erinomainen apuväline tässä työssä.

Erityisesti pidän siitä, että setelin käyttäjä saa itse vapaasti valita, keneltä palvelun ostaa. Tällöin hankittava palvelu kohdistuu juuri yrityksen omaan tarpeeseen, ja lisäksi ostettava palvelu on helppo kilpailuttaa. Samalla kun kasvuyritykset saavat tukea innovaatiotoiminnan ensiaskeliin, palveluntarjoajien kesken syntyy terve kilpailutilanne ja koko palvelumarkkina kehittyy. Tukirahalle saadaan kaksinkertainen hyöty, kun raha kiertää kahden lompakon kautta. Sekä kasvuyritys että palveluntuottaja hyötyvät järjestelmästä, ja molempien menestys mahdollistaa työllisyyden lisääntymisen. Palveluiden kehittyminen parantaa seuraavien asiakkaiden saaman palvelun laatua ja syntyy positiivinen kierre. Lyhyesti voisi todeta, että innovaatioseteli toimii juurikin kansallisessa innovaatiostrategiassa kuvatulla tavalla.

Kaikki yritystuet roskikseen?

Yleisesti katsoen yritystuet tuntuvat jakavan vahvasti mielipiteitä. Osa on sitä mieltä, että kaikki yritystuet tulisi poistaa, koska ne joko vääristävät kilpailua tai sitten passivoivat yrityksiä. Toiset ovat sitä mieltä, ettei kohdennettuja yritystukia tulisi olla lainkaan, koska niistä hyötyvät vain konsultit, jotka tarjoavat palveluitaan yrityksille. Heidän käsityksensä mukaan ainoa oikea tukimuoto on verotuksen keventäminen, koska se kohdistuu tasapuolisesti kaikille yrittäjille.

Itse uskon vahvasti siihen, että kohdennetuille yritystuille on paikkansa. Kun kasvuyritystä pyydetään kohdistamaan fokus esimerkiksi innovointiin tai kansainvälistymiseen, tähän satsatut rahat ovat aito investointi yrityksen pitkäntähtäimen menestykseen. Sen sijaan esimerkiksi verohelpotusten kautta kasvava tulos ei todennäköisesti ohjaudu investointien lisäämiseen, vaan vain omistajien lyhyen tähtäimen voittojen maksimointiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö kokisi yritystoiminnan verotuksen keventämistä aiheellisena.

Innovaatiosetelissä on otettu käyttöön myös muita edistyksellisiä toimintamalleja. Erityisesti setelin hakemisen helppous on suuri muutos tyypillisiin julkisen rahoituksen toimintamalleihin. Sähköisen hakemuksen tekemiseen menee vain hetki, eikä hakemukseen tarvitse liittää kymmeniä dokumentteja. Sen lisäksi, että setelin hakeminen on mutkatonta, päätöskin tulee usein jo viikossa. Näin sen olisi aina pitänyt olla. Toivottavasti muut toimijat ottavat tästä mallista oppia.

Seuraava askel kohti innovaatio-Suomea

Ne yritykset, joille olemme tarjonneet palveluitamme innovaatiosetelirahoituksella, ovat olleet juuri sellaisia, kuin olin toivonutkin, ja mitä kansallisessa innovaatiostrategiassa peräänkuulutettiin – piilevää innovaatiopotentiaalia omaavia kasvuyrityksiä. Setelin kohderyhmänä ovat yritykset, jotka hakevat ensimmäistä kertaa innovaatiorahoitusta ja joiden tavoitteena on uuden, kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavan liiketoiminnan synnyttäminen.

Uskon, että Suomesta löytyy vielä paljon tällaista piilevää potentiaalia. Toivonkin, ettei innovaatioseteli jää vain kokeiluksi, vaan että sitä jatketaan ja sen kohdennusta laajennetaan tulevaisuudessa myös yksityishenkilöihin. Uskon nimittäin, että tätä piilevää innovaatiopotentiaalia on erittäin paljon myös suomalaisten keksijöiden keskuudessa. Innovaatioseteli mahdollistaisi näiden keksijöiden kehittämien keksintöjen arvioinnin ja jatkojalostamisen siihen vaiheeseen, että olisi mahdollista tehdä päätöstä siitä, kannattaako ko. keksinnön varaan lähteä rakentamaan kaupallista liiketoimintaa. Nykyinen tukijärjestelmä ei mahdollista tällaista toimintaa. Nykyisen mallin mukaan on ensin perustettava yritys, ja vasta sitten voi saada julkista rahoitusta tukemaan toimintaa. Tällaisessa järjestelyssä ei ole mitään järkeä, ja siksi tarvitaan joku keino, jolla voisimme kartoittaa piilevää innovaatiopotentiaalia jo ennen kuin innovaation ympärille on edes perustettu yritystä. Tällaiselle rahoitukselle olisi erittäin suuri kysyntä, mutta nykyisillä julkisen rahan jakoperusteilla rahaa ei voida jakaa kuin y-tunnuksen omaaville tahoille. Seuraava askel kohti innovaatio-Suomea olisikin rahoituksen mahdollistaminen myös y-tunnuksettomille.

Kesäterveisin,

Piilevän innovaatiopotentiaalin aktiivinen herättäjä

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Uusi Suomi Innovaatio Suomi -blogissa 12.6.2018.