Eurooppalainen vai suomalainen?

Syksyllä perheemme otti vastaan belgialaisen 15-vuotiaan tytön, joka osallistui Helsingissä järjestettävään Model European Parliament (MEP) -konferenssiin, joka simuloi Euroopan parlamentin toimintaa sekä päätöksentekoa. Hän asui kodissamme viikon verran, ja sinä aikana meillä käytiinkin vilkkaita keskusteluja Belgiasta ja Suomesta, samankaltaisuuksista ja eroista. Parlamentin viimeisenä iltana myös me isäntäperheet pääsimme osallistumaan yhteisiin illanistujaisiin. Siellä parlamenttiin aktiivisesti osallistunut suomalainen nuori kertoi, että hänelle tärkein oppi oli se, että hän on eurooppalainen, eikä ainoastaan suomalainen. Kun työskentelee yhdessä pitäisi eroavuuksien sijaan nähdä yhdistävät tekijät.

Kotimatkalla elämäni toisesta epi:n valtuuston kokouksestani marraskuussa pohdin näitä samoja asioita: mitä tarkoittaa olla European Patent Instituten valtuuston jäsen ja eurooppalainen? Sen lisäksi, että edustan Suomea ja mietin, mitkä asiat hyödyttävät suomalaisia patentinhaltijoita ja suomalaisia yrityksiä kolmansina osapuolina, haluan yhtenä eurooppalaisena edustajana tehdä töitä sen eteen, että meillä jatkossakin on kilpailukykyinen ja toimiva patenttijärjestelmä Euroopassa, josta varsinkin on hyötyä eurooppalaiselle kotimarkkinalle.

Kokouksissa on käytetty toistaiseksi paljon aikaa hallinnollisiin asioihin. Valtuuston ensimmäisessä kokouksessa viime huhtikuussa valitsimme edustajistolle puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja muut toimihenkilöt eri puolilta Eurooppaa. Epi:n puheenjohtajana tällä kolmevuotiskaudella toimii Francis Leyder, joka pitkän kouluttajataustansa takia on tuttu monelle suomalaisellekin. Valtuuston toisessa kokouksessa marraskuussa valtuusto valitsi suurimman osan työryhmien edustajista. Valtaosa epi:n työstä tehdään nimenomaan näissä työryhmissä ja onneksi meillä on monta suomalaista, jotka osallistuvat tähän aktiivisesti. Itse edustan Suomea Professional Conduct Committeessa (PCC), joka vastaa jäsenien kyselyihin epi:n eettisiin sääntöihin liittyen.

Vaikka valtuuston kokouksissa käytetään runsaasti aikaa asioiden päivittämiseen, kuten puheenjohtajiston, sihteeristön ja eri työryhmien raportteihin ja niihin liittyviin keskusteluihin ja päätöksiin, yksi tärkeimmistä asioista on yhteistyö Euroopan patenttiviraston (EPO) kanssa. Marraskuun kokouksessa valtuuston vieraana oli Alberto Casado, EPO Vice-President DG1, joka esitteli EPO:a järjestönä sekä heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan, mm. miten samaan aikaan ylläpidetään tutkimuksen laatu, hallitaan kustannuksia ja nopeutetaan tutkimusaikoja.

Keskustelua käytiin myös EPO:n uudesta ehdotuksesta, jonka mukaan patentinhakija voisi pyytää tutkimuksen lykkäämistä jopa kolmella vuodella. Tämä asia on tullut ajankohtaiseksi, kun EPO on saanut lyhennettyä tutkimusaikojaan. Tunnetusti lyhyemmät tutkimusajat eivät sovi kaikille hakijoille, joten uskoisin, että tämä on monelle hakijalle tervetullut muutos. Samalla on tietenkin tärkeää huomioida kolmansien osapuolten intressit. Ehdotuksen mukaan kolmannella osapuolelle ollaan antamassa mahdollisuus keskeyttää tutkimuksen lykkäyspyyntö jättämällä kolmannen osapuolen muistutus. Tämänhetkisten tietojen mukaan kolmannen osapuolen muistutuksen voisi jättää esimerkiksi patenttiasiamiehen nimissä, joten omaa nimeään ei välttämättä tarvitse tuoda ilmi. Myös muistutuksen sisällön suhteen on jo käyty paljon keskustelua ja vaikuttaisi siltä, ettei EPO olisi vaatimassa esimerkiksi omien tutkimustulosten esittämistä, vaan riittäisi, että viittaa jo tutkimuksessa esille tulleisiin estejulkaisuihin.

Jatkan keskustelun seuraamista ja pidämme asiakkaamme ajan tasalla tästä muutoksesta ja sen etenemisestä uutiskirjeessämme.

TAUSTAA

• The Institute of Professional Representatives before the European Patent Officen, eli epin jäseniä ovat kaikki Euroopan patenttiviraston ylläpitämällä professional representatives-listalla olevat henkilöt.
• Epi:n valtuusto valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja näissä vaaleissa kaikilla epi:n jäsenillä on äänestysoikeus.
• Suomessa on kaiken kaikkiaan 175 epi-jäsentä ja valtuustossa Suomea edustaa neljä varsinaista valtuustonjäsentä. Yhdestä maasta valtuustoon valitaan joko kaksi, neljä tai kuusi valtuuston varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Jos epi-jäseniä on alle 25, maata edustaa valtuustossa kaksi jäsentä ja jos jäseniä on yli 500, maasta valitaan kuusi valtuuston jäsentä.
• Lisätietoa saat epi:n sivuilta.